Suomalainen saunoo eri tavoin savusaunassa, omakotitalon saunassa tai vaikkapa uimahallin yleisessä saunassa. Mitkä erot löylyissä tunnistamme ja mikä niissä meitä miellyttää?
Suomalaisten savusaunojen lämpötila 1900-luvulla on ollut suunnilleen 60 -70 astetta. Peseytyminen tapahtui samassa tilassa, eli erillistä pesutilaa ei ollut. Aikaa saunomiseen varattiin reilusti, mieluiten ainakin yli puoli tuntia.
Sotien jälkeen saunojen lämpötilat ovat kohonneet merkittävästi ja saunomisaika lyhentynyt. Kiuas on vaihtunut jatkuvalämmitteiseksi tai sähkökiukaaksi, ja peseytymistilat sijaitsevat yleensä varsinaisen löylyhuoneen ulkopuolella. Saunan lämpötila muuttaa kylpemistapoja: Korkea lämpötila (80 – 100 astetta) antaa kuumia ja kuivia löylyjä. Tässä saunomistavassa vilvoittelu löylyjen välissä kuuluu ”saunomisetikettiin”.
Nyt ”oikea lämpötila” on vakiintunut 75 – 85 asteen tasolle. Sitä pidetään yleisesti miellyttävänä ja se muistuttaa eniten vanhaa mielikuvaa suomalaisesta saunomistavasta.
Miten eri kiuasratkaisuissa tätä suomalaista, maailman parhaaksikin kehuttua löylynautintoa pyritään synnyttämään?
Lähtökohtana voidaan pitää savusaunan kiuasta: Siinä suuri kivimassa lämmitetään niin kuumaksi, että noki palaa ja kitku häviää. Kiukaan annetaan siintyä useiden tuntien ajan, jolloin pintakivien lämpötila laskee. Löylyvesi höyrystyy hitaasti pintakivissä ja nopeasti alempana olevissa todella kuumissa kivissä. Syntyy pitkäkestoinen ja voimistuva löyly. Savusaunaelämys täydentyy tuoksusta ja tilasta, minkä vuoksi muut sauna – ja kiuasratkaisut eivät ole sitä pystyneet korvaamaan.
Lähimmäksi mielestäni on päästy sotien jälkeen valmistetuilla ”tynnyrikiukailla” sekä kiuasvalmistaja Narvin Aitokiukaalla, jotka ovat kertalämmitteisiä ja hormiin liitettyjä. Myös näissä ratkaisuissa kivet lämmitetään punahehkuun noen poistamiseksi. Kiukaiden metallinen kuori ja hormipelti auttavat pitämään kiukaan käyttövalmiina tuntikausia. Näistä kiukaista saa löylyt joko kipakkana tai lempeinä.
Sähkökiukaiden Heti- ja Aina Valmiissa ratkaisuissa kiukaan ulkovaippa peittää kokonaisuudessa kivitilan kuten ”tynnyrikiukaissa” tai Aitokiukaassa. Tila ei lämpene normaalin saunan sisälämpötilaan, eli noin 75 -85 asteeseen ellei kiukaan luukkua pidetä auki ennen saunomista. Koska saunan lämpötila jää suhteellisen alhaiseksi löylystä saa matalalämpöisen ja kostean.
2000-luvun torni-/pilarimallin kiukaissa suuri kivimassa antaa pintakivistä hitaasti, ja syvemmältä nopeasti höyrystyvän pitkäkestoisen löylyn. Kiukaan pintakivien matala lämpötila pitää saunatilan lämpötilaa miellyttävänä ja saunoja voi istua varsin lähellä kiuasta. Kiukaan rouheisuus ja koko synnyttää mielleyhtymiä savusaunaan.
Kiukaan kivimäärä on löylyjen kannalta ratkaiseva. Pieni kivimäärä kiukaassa edellyttää korkeaa lämpötilaa, sillä muutoin kiuas hyytyy kesken löylyttelyn. Löyly tulee viiveittä ja häipyy pian. Saunomisaika pienillä kiukailla varustetuissa saunoissa on lyhyt ja löylyt ovat kuumat.
Kiuasvalmistajien tuotekehitys on synnyttänyt laajan valikoiman erilaisiin tiloihin sopivia kiukaita. Parhaat löylynautinnot syntyvät kiukaista, joissa on riittävän suuri kivimäärä. Pintakivien alhainen lämpötila tuntuu miellyttävämmältä iholla ja löylyt ovat pitkävaikutteisempia.
Raimo Huusko, toimitusjohtaja
17.04.2014